Borrelioosi ei lannistanut

Tapio Makkonen kärsi aikoinaan rajuista borrelioosioireista, mutta hoito tepsi ja nykyolossa ei ole valittamista. Mies kiittelee: vähällä on selvitty.

Tarkkaa ajankohtaa haminalainen Tapio Makkonen ei osaa sanoa: saattoi olla kesä ennen ensimmäisiä oireita tai sitten mikä tahansa suvi sitä aiemmin. Tapahtumapaikka on sen sijaan varma: mökki sijaitsee Haapasaaressa Kotkan saaristossa, jossa myös punkit viihtyvät.

”Monena kesänä puremia oli paljon ja porukalla nypittiin sääristä, reisistä ja pakaroista punkkeja. Jokin niistä päätti sitten salakavalasti lahjoittaa minulle borrelioosin.”

”Monena kesänä puremia oli paljon ja porukalla nypittiin sääristä, reisistä ja pakaroista punkkeja.”

Kun Makkonen ei havainnut mitään muutoksia iholla, tarvetta ei ollut lähteä lääkärin pakeille. Syksyllä 2007 alkoivat alavatsakivut, sitten tuli väsymys.

”Kivut vaihtelivat lievistä voimakkaisiin ja välillä hävisivät. Satunnainen väsymys muuttui jatkuvaksi. Tutkimuksissa vaivoille ei löytynyt selitystä. Seuraavana keväänä alkoi tuntua, että jotakin on tosissaan vialla. Mutta eihän suomalainen periksi anna vaan sinnittelee.”

Lääkärille kiitos diagnoosista

Vatsakivut ja väsymys jatkuivat, tuli rannekipuja ja näköhäiriöitä, korvasta hävisi kuulo hetkiseksi, niska jäykistyi, kädet turposivat, yöt kuluivat hikoillen.

”Tyynyjen avulla hain yöksi särkeville käsille sopivaa asentoa. Sängystä ei meinannut päästä aamulla ylös. Hikoilu oli niin voimakasta, että lakanat ja tyynyt olivat ihan märkiä.”

Päivällä saattoi silmissä vilkkua, ja Makkonen näki ajoittain kaiken kahtena. Voima käsistä hävisi kokonaan, eikä niitä saanut turvotuksen vuoksi nyrkkiin. Sähköiskut piinasivat käsivarsia ja astiat putoilivat käsistä. Kun arjesta ei tuntunut enää selviävän, mies antoi periksi ja lähti lääkäriin.

Kun arjesta ei tuntunut enää selviävän, mies antoi periksi ja lähti lääkäriin.

”Terveyskeskuksessa pyysin vasta-ainetestiä. Pari kaveria oli sairastunut, ja mietin, josko minäkin olisin. Tulos oli positiivinen, kymmenkertainen normaaleihin viitearvoihin verrattuna.”

Makkonen kiittelee vasta valmistunutta nuorta lääkäriään, joka otti asian tosissaan.

”Hän myönsi, ettei ole borrelioosin kanssa ollut pahemmin tekemisissä. Sanoi, että koetaan yhdessä selvitellä. Hän konsultoi muita lääkäreitä, soitti minulle kotiinkin, kyseli sekä minun että sairastuneiden kavereiden kuulumisia ja oli kiinnostunut, millaista hoitoa tuttuni saivat.”

Borrelioosin hoito vauhtiin

Koska oireet olivat hankalat, lääkäri määräsi heti suonensisäisen antibioottikuurin: kuukauden ajan Makkonen kävi päivittäin keftriaksonitiputuksessa Haminan terveysasemalla. Positiivisia vaikutuksia ilmeni jo hoidon aikana, mutta oireet eivät kuitenkaan kokonaan kadonneet.

Hoitoa jatkettiin suun kautta otettavin antibiootein: amoksisilliinia, doksisykliinia ja tetrasykliinia, joista vasta viimeinen tehosi kunnolla. Lääkkeiden välillä pidettiin taukoa, mutta kokonaisuudessaan lääkehoito kesti 8,5 kuukautta.

Lääkkeiden välillä pidettiin taukoa, mutta kokonaisuudessaan lääkehoito kesti 8,5 kuukautta.

”Viimeisen antibioottikuurin aikana oireet ensin voimistuivat ja parin viikon päästä hävisivät kokonaan. Se oli taivaallinen tunne: käväisi mielessä, että olenkohan kuollut, kun olo oli niin hyvä.”

Taudin oireet uusiutuivat

Makkonen vietti taivaallista aikaa puolitoista vuotta, kunnes vaivat alkoivat uudelleen: ajoittainen päänsärky, niska- ja vatsakivut, yöhikoilu, niveloireet ja väsymys kestivät liki kuukauden. Myös näkö-, kuulo- ja tajunnanhäiriöitä ilmeni jonkin aikaa.

Muutamana päivänä esiintyi myös aivosumua: ajan ja paikan taju hävisivät. Makkosen sanoin: pönttö oli ihan sekaisin. Sumeina hetkinä mies ihmetteli kaupan hyllyjen välissä, missä oli. Kotona mikrosta löytyi juustopaketti ja likaiset astiat jääkaapista.

”Kaikki hukkui, välillä piti etsiä itseäänkin. Sain sitten minäkin kokea borren oikut.”

Makkosen mukaan hän on selvinnyt vähällä verrattuna moniin muihin sairastuneisiin. Hän kuitenkin toivoo jokaisen tartunnan saaneen hakeutuvan heti hoitoon.

”Itsestään on huolehdittava, vaikka se vaatisi omapäisyyttä ja sitkeyttä. Ei kannata lannistua.”

”Itsestään on huolehdittava, vaikka se vaatisi omapäisyyttä ja sitkeyttä. Ei kannata lannistua.”

Tsemppiä borrelioosiyhdistyksen vertaistuesta

Pahemmasta oireilusta on nyt kulunut viitisen vuotta, jonka ajan Makkonen on elänyt suhtkoht terveitä päiviä. Oireettomiin vuosiin voi lisätä myös hoidon jälkeiset 1,5 vuotta.

”Kokemukseni mukaan oireet voivat välillä hävitä, mutta borreliabakteeri ei koskaan. Se on ovela piiloutumaan ja muuttamaan muotoaan. Sen kanssa on vaan totuttava elämään.”

Rankkojen sairastamisvuosien jälkeen Tapio Makkonen on saanut viettää jo vuosia terveitä päiviä.

Väsymys vaivaa silloin tällöin, mutta saamaton olo ei haittaa normaalia arkea. Eläkeiässä oleva mies on jatkanut työntekoa: liki 30 vuotta rekkaa ajanut ammattikuski tarttuu tilapäisiin ajohommiin lähiseuduilla pari kertaa viikossa.

Sairastamisvuosiin on mahtunut paljon muutakin surua: Makkonen joutui jättämään lopulliset hyvästit niin puolisolleen kuin hyvälle ystävälleen. Hänen mukaansa ihmisen hyvinvointi perustuu paljolti hyvään mieleen – jos siihen tulee säröjä, voi terveyskin alkaa horjahdella enemmän.

”Olen onnekseni saanut tukea, tsemppiä, apua ja tietoa borreystäviltäni borrelioosiyhdistyksen vertaistukiryhmässä. Muiden kokemuksista on ollut hyötyä. Borrelioosi on siitä kummallinen tauti, ettei se välttämättä näy ulospäin. Sairastunut saattaa näyttää hyvävoimaiselta ja terveeltä, mutta vain toinen tautia sairastava tietää, miltä kivut ja olotila tuntuvat.”

Oma terveys tärkeintä

Sen verran punkit miestä säikäyttivät, että hän otti TBE-rokotteen puutiaisaivotulehdusta vastaan. Pari mökkinaapuria on sairastunut punkkien levittämään vakavampaan tautiin.

”Riittää, että borrelioosi käy hermoille, uusia vaivoja ei enää tarvita. Ikäkin tuo jo omat kremppansa. Lääkitsen itseäni nykyään D-vitamiinilla, maitohappobakteereilla, magnesiumilla ja B12-vitamiinipistoksilla. Ruokavaliotakin olen muuttanut terveellisempään suuntaan.”

Makkonen haluaa pitää omasta terveydestäni huolta niin hyvin kuin mahdollista. Hän ei kuitenkaan koe punkkihysteriaa.

”Kun vain muistan jokailtaisen punkkisyynin, voin mennä mökillekin vapautunein mielin.”

”Kun vain muistan jokailtaisen punkkisyynin, voin mennä mökillekin vapautunein mielin.”