Miten hoidan herkkää vatsaa?

Ruoansulatuselimistö tarvitsee laadukasta ravintoa, runsaasti vettä ja kiireetöntä ruokailua. Stressi sekä suuret, vauhdilla hotkitut ateriat pistävät mahan möyryämään.

Kuituja, vettä, lepoa, liikuntaa, maitohappobakteereita ja säästeliäästi sokeria. Resepti vatsan hyvinvointiin on lähes jokaiselle tuttu, mutta mikä mättää, kun siitä huolimatta toisinaan turvottaa, röyhtäyttää, pierettää tai ummettaa?

”Kaikki varmaan tietävät, mikä auttaa vatsaa voimaan hyvin, mutta miten nämä asiat siirtäisi käytäntöön?” pähkäilee myös proviisori Jenny Siltanen Yliopiston Apteekista.

Vatsan hyvinvoinnin kannalta avainasemassa on ajatuksella valittu ja ajan kanssa nautittu ruoka. Siltanen kertaa, että viljat, vihannekset, hedelmät ja marjat ovat hyviä kuidun lähteitä ja muutenkin terveellisiä. Kuitupitoinen ruokavalio pitää ruoansulatusmoottorin käynnissä, sillä kuidut sitovat itseensä nestettä ja lisäävät suolen sisältöä, jolloin vatsa toimii paremmin.

Kuitupitoinen ruokavalio pitää ruoansulatusmoottorin käynnissä.

Kuitujen lisäksi vatsan hyvinvointi vaatii runsain mitoin vettä. Reipas vedenjuonti edistää ruoansulatusta, kunhan sen muistaa ajoittaa aterian jälkeiseen tai aterioiden väliseen aikaan. Runsas juominen juuri ennen ruokailua tai sen aikana voi häiritä ruoansulatusentsyymien toimintaa.

”Vedelle ei ole oikein vaihtoehtoja”, proviisori tuumaa. ”Sokeriset mehut eivät ole hyväksi hampaille, makeutusaineet voivat aiheuttaa ilmavaivoja ja turvotusta, eikä maitoakaan kannata juoda litratolkulla.”

Jos vedenjuonti toisinaan puuduttaa, Siltanen vinkkaa tuunaamaan vettä vaikkapa sitruunan tai kurkun viipaleilla. Hento lisämaku ja -väri voivat motivoida myös lapsia vedenjuontiin.

Vedenjuonti aterian jälkeen tai aterioiden välissä edistää ruoansulatusta.

Ei makeaa mahan täydeltä

Ruoansulatuksen tehtävänä on pilkkoa ravintoaineet, jotta ne voivat imeytyä elimistössä. Ruoansulatusentsyymien lisäksi terveessä ruoansulatuskanavassa toimii valtava määrä erilaisia bakteereja, jotka vaikuttavat paitsi vatsan hyvinvointiin myös koko elimistön iskukykyyn.

”Maitohappobakteerit lisäävät elimistön vastustuskykyä. Kun mahan bakteeristo on kunnossa, keho sietää enemmän haasteita”, Jenny Siltanen selittää.

Maitohappobakteerit lisäävät elimistön vastustuskykyä.

Suoliston hieno bakteeristo voi kuitenkin joutua monesta syystä epätasapainoon. Tällöin – ja miksei muulloinkin – ruokavalioon on hyvä lisätä maitohappobakteereita sisältäviä hapanmaitovalmisteita, kuten piimää ja jogurttia, tai käyttää apteekista saatavia maitohappobakteerivalmisteita.

Jos vatsa kuiduista, vedestä ja maitohappobakteereista huolimatta oikuttelee, voi aina kokeilla, tekisikö sokerin vähentäminen tai hyvien kasvi- ja kalarasvojen suosiminen hyvää omalle vatsalle. Tällaisista terveellisistä valinnoista ei ole ainakaan haittaa, ja moni kokee, että säästeliäs sokerin käyttö tai rasvan laatuun panostaminen hellii myös herkänoloista vatsaa.

Söitkö niin että napa paukkuu?

Ruokalautasen sisällön lisäksi huomio kannattaa kiinnittää siihen, kuinka se nautitaan. Siltanen muistuttaa, että maha tykkää pienistä aterioista ja hyvin pureskellusta ruoasta.

”Kannattaa syödä mieluummin vähän ja säännöllisesti kuin paljon ja harvoin. Rauhallinen ruokailu ja ruoan pureskeleminen on tärkeää, sillä suun ruoansulatusentsyymit käynnistävät ruoan sulattamisen. Hotkiminen ei tee vatsalle hyvää.”

Ruoansulatus siis kiittää kohtuullisen kokoisista, rauhallisesti nautituista aterioista säännöllisin väliajoin. Kiireettömyys ja stressittömyys myös ruokapöydän ulkopuolella edistää vatsan hyvinvointia merkittävästi. Stressi voi aiheuttaa vaivoja ummetuksesta löysiin ulosteisiin, ja esimerkiksi huonot yöunet ja riittämätön lepo saavat helposti aikaan vatsan turvotusta ja kaasuja.

”Vatsa ei myöskään tykkää istumisesta vaan liikkumisesta”, Jenny Siltanen vielä muistuttelee. Rauhallinen iltalenkki sohvalla pötköttelyn sijaan voikin olla oiva lääke, kun vatsaa kivistää.

Vatsa ei tykkää istumisesta vaan liikkumisesta.

Ruokavalio hoitaa tyypillisimmät vatsavaivat

  • Laktoosi-intoleranssi. Noin 18 prosentilla suomalaisista aikuisista puuttuu maitosokeria pilkkova laktaasientsyymi. Aikaisintaan kouluiässä ilmenevä laktoosi-into­le­ranssi aiheuttaa turvotusta, ilmavaivoja, löysiä ulosteita ja vatsakipua. Oireisiin auttaa maitotuotteiden vaihtaminen vähälaktoosisiin tai laktoosittomiin. Hapanmaitotuotteissa on luonnostaan vain vähän laktoosia, ja kypsytetyissä juustoissa sitä ei ole lainkaan.
  • Ärtyvän suolen oireyhtymä. Ainakin yksi kymmenestä suomalaisesta kärsii tästä toiminnallisesta häiriöstä, jolle ei ole elimellistä syytä. Ärtyvän suolen oireyhtymä on naisille tyypillinen vaiva, joka aiheuttaa turvotusta, ilmavaivoja ja kipua sekä vaihtelevasti ummetusta tai löysiä ulosteita. Oireisiin voi auttaa huonosti imeytyvien FODMAP-hiilihydraattien sekä stressin välttäminen.
  • Keliakia. Noin kaksi prosenttia suomalaisista potee keliakiaa.  Suolistosairaudessa vehnän, rukiin ja ohran gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa tuhoten suolinukan osittain tai kokonaan. Oireina voi olla kroonista ripulia, laihtumista, anemiaa, turvotusta ja ilmavaivoja. Keliakiaa hoidetaan ruokavaliolla, josta on karsittu kokonaan vehnä, ruis ja ohra.
Oireileva vatsa? Hae apua verkkokaupastamme.