Illalla alkaa aivojen toinen työpäivä

Ajattele, miten aktiivisesti aivot työskentelevät päivän aikana: muodostavat sanoja, lauseita, ajatuksia, oppivat, hakevat tietoa muistista, tunnistavat ihmisiä. Tämän tiedostetun aivotoiminnan taustalla työskentelee vielä suurempi joukko prosesseja: kävelyliikkeen säätely, jatkuva taustaäänien analysointi, tuoksuympäristön havainnointi ja ruuansulatuksen säätely ovat esimerkkejä aivojen tiedostamattomasta taustatyöstä, joka mahdollistaa älykkään toimintamme. Aivot huhkivat siis koko hereilläoloaikamme jatkuvasti monen yhtäaikaisen tehtävän parissa. Eipä ihme, että illalla väsyttää.

Illalla nukkumaan mennessämme aivot eivät suinkaan käy lepäämään, vaan aloittavat toisen työpäivänsä. Yöllä aivoilla on useita tärkeitä tehtäviä. Erityisen kiinnostavaa on, että yöaikaan päivällä opitusta, nähdystä, kuullusta ja koetusta täytyy saada aikaan jonkinlainen synteesi, joka tallennetaan pitkäkestoiseen muistiin. Aivot käyvät läpi päivän aikana tapahtuneita asioita yöllä ja tekevät valintaa siitä, mitä säilytetään ja mitä heitetään pois. Tätä kutsutaan muistin konsolidaatioksi: päiväaikaisesta aktiivisesta muistista siirretään pitkäkestoiseen muistiin tärkeimmät muistettavat asiat, ja muu tieto raivataan pois. Ilman tätä aivoihimme ei mahtuisi uutta tietoa.

Mikä sitten on tärkeää tietoa? Aivojen näkökulmasta ensimmäisenä tallennetaan kaikki henkiinjäämiseen liittyvä, emotionaalinen tieto. Liikenneonnettomuuden jälkeen aivot pyrkivät tallentamaan kaiken tilanteesta saatavan tiedon. Saatat muistaa vielä pitkän ajan kuluttua tarkasti, minkä väriset kengät sinulla oli onnettomuustilanteessa jalassasi tai kuinka lumihiutaleet leijailivat auton konepellille. Silloin puhutaan valokuvamuistista ja hidastetusta filmistä, vaikka valokuvantarkka muistimme ei koskaan olekaan.

Tärkeää materiaalia on tieto, jonka oppimiseen olemme nähneet paljon vaivaa. Opiskeltuasi ranskan kielioppia kolmen tunnin ajan toivoisit tietysti, että oppimasi olisi kirkkaana mielessäsi seuraavana päivänä. Muistamista vahvistaa, jos liität oppimaasi materiaaliin tunteita tai tuoksuja. Kielioppia päntätessäsi voit samalla vaikka herkutella tai kuunnella lempimusiikkiasi.

Uni on aivoterveytemme kannalta keskeistä ja sitä kannattaa arvostaa. Hyvään uneen voi illalla valmistautua rauhoittamalla ilta-aikaa ennen nukkumaan käymistä. Päivän aikana tapahtunut kiinnostava ja innostava tekeminen, ihmisten tapaaminen, fyysinen aktiivisuus (ei kuitenkaan kovin myöhään illalla) ja asioiden loppuun saattaminen antavat aivoille juuri sopivat eväät aloitella yöaikaista työpäiväänsä. Hyvä päivä on paras tae hyvästä yöstä.

Kolumni on julkaistu Uniikki-lehdessä 2.2015.

Edelliset kolumnit