Joogalla ja mindfull­nessilla tasa­painoa elämään

Kiireisestäkin päivästä kannattaisi varata pieni hetki rauhoittumiselle. Tietoisen läsnäolon harjoittelu auttaa vähentämään stressiä ja keskittymään olennaiseen.

Johanna Pawlin tarina on kiehtova: jooga tempaisi naisen mukaansa aluksi harrastusmielessä opiskeluaikana. Harrastus kasvoi sivutyöksi ja lopulta päätoimiseksi tulonlähteeksi. Pawlin sydämen vienyt laji on syvävenyttävä ja tietoista läsnäoloa korostava yinjooga.

”Jooga on minulle elämäntapa, joka kulkee mukanani eri tavoin”, Pawli kuvailee.

Johanna Pawlin matka joogan ja tasapainon etsimisen maailmassa on kestänyt jo yli 20 vuotta. Se alkoi fyysisemmästä astangajoogasta, jonka hyödyt tuntuivat aluksi lähinnä kehossa. Kun eri joogalajit yleistyivät Suomessakin, Pawli tutustui yinjoogaan.

”Nykyään joogan merkitys on minulle ennen kaikkea henkinen. Joogaharjoituksissa pyritään läsnäoloon sekä rauhalliseen tilanteiden ja tunteiden kohtaamiseen, ja harjoittelun myötä olen saanut siirrettyä näitä taitoja arkipäivän tilanteisiinkin”, Pawli kuvailee.

Oikea hengitys edistää terveyttä

Valtavaan suosioon ympäri maailmaa noussut jooga pitää sisällään lukuisia erilaisia suuntauksia. Lajeja löytyy niin fyysistä harjoitusta kaipaaville, henkisyyttä etsiville kuin lempeää rentoutumista tarvitsevillekin.

Yleensä joogaharjoitus koostuu erilaisista asennoista, asanoista. Fyysisesti jooga-asanat harjoittavat notkeutta, lihaskestävyyttä ja tasapainoa. Kaikkia joogamuotoja yhdistää kuitenkin yksi asia: hengitys.

”Monet meistä hengittävät hyvin pinnallisesti. Hengitys on kuitenkin tärkein ruumiintoimintomme, joten on ihan perusteltua kiinnittää huomiota siihen, että hengittää kunnolla”, Pawli muistuttaa.

Joogassa pyritään syventämään hengitys keuhkojen alaosaan ja saamaan pallea aktivoitua. Koko hengityskapasiteetin hyödyntäminen muun muassa rauhoittaa sykettä, laskee verenpainetta ja parantaa verenkiertoa. Huomion vieminen hengitykseen auttaa myös keskittymään hetkeen.

Joogaa jokaisen omilla ehdoilla

Yksi sitkeimmistä joogamyyteistä on se, että laji sopisi vain notkeille. Johanna Pawli on saanut kumota väitteen kerta toisensa jälkeen:

”Ei ole väliä, oletko jäykkä vai notkea, sillä joogan tarkoitus ei ole venyttää kehoa ääriasentoihin. Liikkeet tehdään jokaisen oman sietokyvyn mukaan ja turvallisesti, oman kehon rajoja kuunnellen. Pieni epämukavuus kuuluu asiaan, mutta äkillinen kipu ei”.

Ei revitellen vaan omaa kehoa kuunnellen.

Jooga sopii Pawlin mukaan kaikenikäisille, niin miehille kuin naisillekin. Ainoastaan jos kärsii jostakin kroonisesta sairaudesta, on hyvä jutella lääkärin kanssa ennen joogaharjoittelun aloittamista.

Myös raskaana olevien on syytä soveltaa tiettyjä liikkeitä ja joitakin ehkä jopa välttää.

”Joogan vaikutuksia on tutkittu paljon, yli tuhannessa tieteellisessä tutkimuksessa 1970-luvulta alkaen. Tutkimusten mukaan joogan harjoitukset aktivoivat parasympaattista hermostoa ja edesauttavat palautumista, uudistumista ja kehon tervettä toimintaa. Sitä kautta jooga vaikuttaa edistävästi fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä henkiseen hyvinvointiin”, Pawli kertoo.

Alkuun pääseminen on nykyään helppoa, sillä verkkokursseja ja netissä toimivia joogapalveluja on paljon, ja nopealla haulla netistä löytää loputtaman määrän liikkeitä neuvovia videoita. Myös joogastudioita ja rentoutumiseen tähtääviä tunteja järjestäviä kuntosaleja on ympäri maata.

”Itsenäisestikin pääsee varmasti harrastukseen kiinni, mutta asiantuntevan ohjaajan opastuksessa voi varmistua siitä, että tekee liikkeet oikeilla tekniikoilla. Loukkaantumisen riski joogassa on pieni, kun vain malttaa kuunnella omia tuntemuksia”, Pawli kertoo.

Keskittymisharjoitukset tuovat rauhaa arkeen

Tietoinen läsnäolo ja sen harjoittaminen ovat kiinteä osa joogaa, mutta sitä voi harjoitella myös ilman jooga-asanoita. Harjoitushetken voi pitää aamulla, päivällä tai illalla ja puitteiksi riittää rauhallinen ympäristö, mukava istuma-asento tuolilla tai lattialla sekä päätös irrottautua muusta tekemisestä vaikka viideksi tai kymmeneksi minuutiksi.

Jo muutaman minuutin keskittyminen rauhoittaa.

Aloittelijan ei tarvitse lähteä tavoittelemaan tuntikausien meditatiivista tilaa, sillä tutkimusten mukaan jo muutaman minuutin hetkeen keskittyminen auttaa muun muassa rauhoittamaan verenpainetta.

Tietoisen läsnäolon harjoittelulla eli mindfulnessilla on lukuisia tutkittuja hyötyjä: muistin, oppimisen, luovuuden ja ongelmanratkaisukykyjen parantuminen, tunnetaitojen kuten empatian ja myötätunnon kehittyminen, vähentynyt stressiin reagoiminen ja nopeampi stressistä palautuminen sekä positiivisten tunnekokemusten lisääntyminen ja negatiivisten tunnekokemusten väheneminen.

Mindfulnessissa pysähdytään havainnoimaan hetkeä sellaisena kuin se on. Mieleen nouseviin erilaisiin tunteisiin tai tapahtumiin ei reagoida, niitä ainoastaan havainnoidaan, ja mieli palautetaan lempeästi takaisin hengitykseen aina, kun ajatukset lähtevät harhailemaan. Tämän tekniikan harjoittelusta voi olla iso etu stressaavassa ja kiireisessä arjessa, kun menneessä ja tulevassa vellovan mielen voi ohjata käsillä olevaan hetkeen.