Kakkostyypin diabetes on torjuttavissa

Yli neljännesmiljoona suomalaista sairastaa kakkostyypin diabetesta. Terveellinen ruokavalio ja liikunta estävät taudin puhkeamista.

Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Aikuistyypin diabeetikkojen määrä on kasvanut noin 100 000:lla. Syykin on selkeä: lihominen ja vähäinen liikunta lisäävät riskiä sairastua.

”Tyypin 2 diabetes on merkittävä kansantauti. Se on kuitenkin sairaus, jonka estämiseen, hoitoon ja taltuttamiseen voi itse vaikuttaa”, kiteyttää lääketieteen ja kirurgian tohtori, professori Hannele Yki-Järvinen.

Laajan suomalaistutkimuksen mukaan jo muutaman kilon painonpudotus ehkäisee tehokkaasti diabeteksen syntyä. Ruokatottumusten muuttaminen terveellisempään suuntaan ja säännöllinen liikunta on hyvä yhdistelmä kakkostyypin diabeteksen karkottamiseen.

Veri kertoo

Kakkostyypin diabetes kehittyy hitaasti vuosien kuluessa ja on usein oireeton, joten yleensä sairaus todetaan sattumalta esimerkiksi terveystarkastuksessa. Näkyvä merkki on vyötärölihavuus, joka lisää sairastumisriskiä.

Sokeriarvot mitataan verestä. Terveellä ihmisellä on paastoverensokeri enintään 6 mmol/l, mutta oikea taso ei ole aina tae siitä, ettei diabetes puhkeaisi. Muut riskitekijät vaikuttavat, muun muassa perimä.

”Jos arvo on 6,1−6,9, kyse on kohonneesta paastoverensokerista. Usein taustalla on myös metabolisen oireyhtymän tekijöitä: rasva-arvot, kokonaiskolesteroli tai verenpaine ovat koholla. Tällöin kannattaa laihduttaa, lisätä liikuntaa ja välttää stressiä”, toteaa Yki-Järvinen.

Jos mittaus ylittää raja-arvon, häiriöt sokeriaineenvaihdunnassa voidaan varmistaa sokerirasituskokeessa. Pitoisuus 7,8–11 kertoo heikentyneestä sokerinsiedosta.

Diabeteksessa paastoveriarvo on 7 tai suurempi ja sokerirasituskokeessa arvo on yli 11.

Karkit pahasta

Kakkostyypin diabeteksen ehkäisyyn pätee sama resepti kuin painonhallintaan: päivittäinen kokonaiskalorimäärä on saatava laskuun. Joka päivä tulisi nauttia runsaasti kuituja eli viljatuotteita, marjoja ja kasviksia sekä välttää tyydyttyneitä rasvoja ja lisättyjä sokereita.

Nopeat sokerit on syytä jättää vähemmälle: karamellit, jäätelö, sokeriset virvoitus- ja energiajuomat sekä tuoremehut. Liiat sokerit muuttuvat maksassa rasvaksi, mistä seuraa aineenvaihduntaongelmia. Ne taas altistavat sekä tyypin 2 diabetekselle että sydäntaudeille.

Sokerien ahmimisen haitoista on tutkimusnäyttöä. Helsingin yliopiston sisätautien klinikalla selvitettiin nopeiden hiilihydraattien vaikutusta ylipainoisiin. Kolmessa viikossa tutkittavien maksan rasvapitoisuus nousi 27 prosenttia ja hyvän koleste­rolin arvo pieneni merkittävästi.

”Nopeiden hiilihydraattien ylensyönti kehittää rasvamaksaa, joka taas vaikuttaa metabolisen oireyhtymän syntyyn. Rasvamaksa on usein syynä kohonneisiin sokeri- ja rasva-arvoihin, ja siitä voi kehittyä jopa maksakirroosi ilman alkoholin liikakäyttöä”, toteaa Yki-Järvinen.

Karkkidieetin päätyttyä tutkittavat noudattivat vähäkalorista ruokavaliota puolen vuoden ajan. Muutokset maksan rasvapitoisuudessa ja HDL-kolesterolissa korjaantuivat.

”Elintavoilla voi välttää tyypin 2 diabeteksen kehittymistä. Jos tauti on ehtinyt puhjeta eikä lisäsairauksia ole vielä ilmennyt, silloinkaan ei ole myöhäistä. Terveillä elintavoilla sairaudesta on myös mahdollista päästä eroon.”

Jos harrastaa liikuntaa puoli tuntia päivässä, riski sairastua pienenee 60-prosenttisesti. Liikunta lisää insuliiniherkkyyttä, pienentää paastosokeriarvoa ja alentaa verenpainetta.

Jos tauti puhkeaa…

Pitkään hoitamattomana ollut sairaus voi ilmetä väsymyksenä aterioiden jälkeen, tihentyneenä virtsaamistarpeena, janon tunteena, ärtymyksenä, tulehdusherkkyytenä ja jalkasärkyinä.

”Olo on kaiken kaikkiaan kurja, ja ylipainoinen voi jopa laihtua. On helpompaa taltuttaa riskitekijöitä kuin hoitaa sairautta”, toteaa Yki-Järvinen.

Taudin ensihoito on sama kuin ennaltaehkäisyssä: elintavat pitää rukata uusiksi. Jos tuhdisti ylipainoinen ei ole motivoitunut ruokavaliomuutoksiin ja liikkumiseen, on turvauduttava lääkehoitoon.

Lääkehoito on yksilöllistä. Diabetesta voidaan hoitaa pelkillä tableteilla tai insuliinipistoksilla tai niiden yhdistelmillä. Diabeteksen hoitoon on viime vuosina tullut uusia lääkkeitä, kuten pistoksina annosteltava suolistohormonin kaltainen lääke, eksenatidi. Se hillitsee ruokahalua ja laskee painoa.

”Riskejä hoidetaan kokonaisvaltaisesti. Diabeetikolla voi olla erilaisia lääkkeitä käytössään: esimerkiksi verenpainelääkkeitä sekä kolesterolilääke statiinia estämään sydän- ja aivoinfarktia.”

Pitkään diabetesta sairastaneilla on myös riski saada erilaisia lisäsai­rauksia, joista muun muassa muutokset verkkokalvossa, silmänpohjassa, munuaisissa ja hermostossa ovat tyypillisiä. Katkokävelyoireiden lisäksi jalkoihin voi tulla haavaumia. Suun kuivuminen saattaa altistaa suusairauksille.

Pysähtymisen paikka

Yki-Järvinen pitää tyypin 2 diabetesta merkittävimpänä kansansairautena heti sydän- ja verisuonitautien jälkeen.

”Autoilu, kiire ja stressi vievät ihmistä, ei ole aikaa elää terveellisesti. Kannattaisi kuitenkin pysähtyä hetkeksi miettimään, mikä elämässä on tärkeintä. Meillä on harvoja sairauksia, joiden puhkeamiseen ja hoitoon voi itse vaikuttaa.”

Diabeteksen eri muodot

Tyypin 2 diabetes (aikuistyypin diabetes)

  • Insuliiniresistenssi ilmenee vuosia ennen sairastumista. Sokerin siirtyminen verestä soluihin häiriintyy. Kun insuliinituotanto heikentyy tai lakkaa, verensokeri nousee ja diabetes puhkeaa.
  • Noin kolmasosalla suomalaisista on perinnöllinen taipumus tyypin 2 diabetekseen. Yleensä painonhallinta ja liikunta estävät sairastumisen.
  • Suomessa on noin 250 000 diagnosoitua kakkostyypin diabeetikkoa, arviolta 150 000 sairastaa tietämättään.
  • Maavertailuissa suomalaiset ovat tilastojen keskivaiheilla.

Tyypin 1 diabetes (nuoruustyypin diabetes)

  • Insuliinia tuottavat solut ovat tuhoutuneet. Insuliinin puutteen vuoksi verensokerin määrä suurenee. Syytä sairauteen ei tiedetä, mutta perimä vaikuttaa.
  • Insuliinihoito on välttämätöntä ja kestää koko eliniän.
  • Sairauteen on kehitteillä rokote, mutta sen tehosta ei ole vielä näyttöä.
  • Suomessa on noin 50 000 ykköstyypin diabeetikkoa, ja sairaus on yleisempi kuin missään muualla maailmassa.

Raskausdiabetes

  • Raskauden ajan sokeriaineenvaihdunnan häiriö häviää yleensä synnytyksen jälkeen.
  • Veren sokeripitoisuus lisääntyy noin joka kymmenennellä odottavalla äidillä.
  • Noin puolella raskaana olevista on riskitekijöitä: muun muassa ylipaino, perinnöllinen taipumus ja yli 40 vuoden ikä vaikuttavat.
  • Jos ennalta ehkäiseviin toimiin ei ryhdytä, kolmasosalle kehittyy myöhemmin tyypin 2 diabetes. Laihdutus ja liikunta ehkäisevät taudin puhkeamista.