Yökastelu kulkee suvussa

Märkä sänky ja petivaatteiden pyykkäys harmittavat sekä vanhempaa että lasta. Yökastelu ei kuitenkaan ole lapsen vika. Se hoituu usein itsestään, kun lapsen elimistö kypsyy.

Virtsarakon toiminnan hallinta on monimutkainen taito, jonka suurin osa lapsista oppii 4−5 vuoden ikään mennessä. Joissakin suvuissa kuivaksi oppiminen on hitaampaa.

”Yökastelusta puhutaan, kun yli 5-vuotias kastelee sänkynsä toistuvasti ja tahattomasti. Se ei ole sairaus, vaan usein periytyvä ominaisuus. Toinen lapsen vanhemmista – joskus molemmat – on voinut olla yökastelija lapsena”, sanoo lastentautien erikois-lääkäri Jyrki Lähde Terveystalosta.

Yökastelijan virtsaneritys jatkuu yöllä samanlaisena kuin päivällä, koska virtsan eritystä vähentävää hormonia, vasopressiinia, erittyy liian vähän. Pissaa tulee paljon, eikä rakon kapasiteetti riitä. Lisäksi yökastelija on usein sikeäuninen: hän ei herää pissahätään eikä märkiin lakanoihin.

”Iän myötä lapsen elimistö kypsyy. Yövirtsan eritystä vähentävän hormonin määrä lisääntyy, ja myös virtsarakon tilavuus kasvaa. Lapsi pysyy kuivana, kun kaikki yövirtsa mahtuu rakkoon − tai lapsi herää pissalle.”

Päivälläkin voi lirahtaa

Yökasteluun liittyy toisinaan päiväkastelua, joka voi olla myös erillinen vaiva.  Lapsella on kiire vessaan, mutta pissaa ehtii lirahtaa housuihin ennen kuin lapsi ehtii pöntölle. Päiväkastelua on vielä noin kolmella prosentilla alakouluikäisistä.

”Päiväkastelu johtuu useimmiten yliaktiivisesta rakosta. Rakon täyttyminen aiheuttaa lapselle nopean ja voimakkaan virtsaamistarpeen”, Lähde sanoo.

Lapsi on hyvä tutkituttaa lääkärissä myös silloin, jos yökastelu alkaa pitkän kuivan kauden jälkeen, koska taustalla voi olla virtsatietulehdus tai diabetes.”

Lapsi voi kokea kastelun hankalaksi ja häpeälliseksi. Yökylään tai kesäleirille ei kehtaa mennä. Päiväkodissa tai koulussa nolottaa, kun ei pysy kuivana. Vaikkei kastelua välttämättä tarvitse hoitaa, moni perhe haluaa tehdä asialle jotain. Hoidolla voidaan nopeuttaa kuivaksi oppimista.

”Lapsi on hyvä tutkituttaa lääkärissä myös silloin, jos yökastelu alkaa pitkän kuivan kauden jälkeen, koska taustalla voi olla virtsatietulehdus tai diabetes.”

Apua hälytinhoidosta
tai hormonipilleristä

Yökasteluun voi hakea apua esimerkiksi neuvolasta tai terveyskeskuksesta, josta voi lainata hälytinlakanan. Se pärähtää soimaan, kun pissa tulee sänkyyn. Uudenaikaisempi, pikkuhousuihin tai vaippaan laitettava hälytin soi jo ensimmäisestä tipasta.

”Hälytinhoito on tehokasta, kunhan vanhemmat jaksavat heräillä öisin ja kokeilla hälytintä vähintään kaksi kuukautta. Ideana on opettaa lapsi reagoimaan pissahätään”, Lähde sanoo.

Joillekin lapsille sopii hormonilääke, joka vähentää yöllisen virtsan määrää. Iltaisin ennen nukkumaanmenoa otettavan tablettihoidon vaikutus näkyy viimeistään parissa viikossa. Se tehoaa todennäköisemmin, jos lapsella ei ole päiväkastelua. Sitä voidaan käyttää myös ajoittain, esimerkiksi jos lapsi on lähdössä yökylään tai leirille.

”Tärkeää on että, vanhemmat suhtautuvat yökasteluun ymmärtäväisesti. Kohtalotovereita löytyy.

Lasta on hyvä muistuttaa käymään säännöllisesti pissalla. Kofeiinipitoisia juomia ja kovin suolaista tai proteiinipitoista ruokaa kannattaa välttää, sillä ne altistavat yökastelulle.”