Mielikuvittelu on ilmaista iloa

Ihmisen evoluutiossa isoaivojen koon kasvu ja hermostollinen kehitys on yhdistetty sosiaalisen elinympäristömme monimutkaisuuteen. Karuissa luonnonoloissa metsästävien ja keräilevien esi-isiemme oli kehitettävä sosiaalisia taitojaan. Ihmisen oli kyettävä solmimaan kestäviä suhteita muihin lauman jäseniin selvitäkseen hengissä. Turva ja suoja, ruoan hankinta, kumppanin löytäminen ja jälkeläisten kasvattaminen aikuisiksi asti vaativat monenlaista yhteistyötä muiden kanssa.

Kasvojen, käden ja peukalon edustus lohkaisee kaksi kolmasosaa otsalohkoon päälaella rajautuvasta isoaivojen tunto- ja liikeaivokuoresta. Tämä taas on osoitus siitä, että ihminen on kasvokkain toisen ihmisen kanssa ajatteleva, kätevä laji. Ihminen oppii muilta ja opettaa samalla itse toisille asioita. Kokemusta ja tietoa jaetaan. Oppi hankitaan usein yhdessä tekemisen kautta. Tämä vahvistaa samalla yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Ihminen on kautta aikojen rakentanut itselleen erilaisia työkaluja askareitaan helpottamaan. Käsi hoivaa, pukee, ruokkii ja viestii. Joskus se uhkaa nyrkkiin puristettuna. Käden ja ranteen liikemuisti auttaa soittajaa muistamaan, miten sormet kulkevat pianon koskettimilla tai viulun kielillä. Sanan oikeinkirjoitus löytyy helpommin, kun ottaa kynän käteen ja rappustaa sen paperille.

Elämä opettaa meitä jatkuvasti. Aina emme vain tule tätä miettineeksi. Akateemikko, aivotutkija Riitta Harin sanoin ”Samoja aivoja ei käytetä kahdesti” (2009*). Tavat ja tottumukset siirtyvät sukupolvelta toiselle, samalla ajassa muuttuen.

Älylaitteen kanssa ihmisellä on näpeissään internetin rikas ja ristiriitainen informaatioavaruus. Näytön pyyhkäisy tai napautus sormella riittää. Käsittääkseen, mistä ympärillä vellovassa informaatiossa on lopulta kyse, ihminen tarvitsee toista ihmistä ajattelukumppaniksi. Kasvokkain, yhdessä puuhaillen ja samalla jutellen, asiat alkavat usein kummasti mielessä jäsentyä.

Käsi on älyämiselle ja pulmien ratkomiselle tärkeä. Tämä kuuluu puheessa: sormituntuma, näpit irti, langat käsissä, homma hanskassa, tartu toimeen, käsittämätön juttu, kätevä tapa.

Ihminen on vuodenkiertoa rytmittämään keksinyt monia erilaisia juhlakausia. Yhteen voi kokoontua muutenkin maistelemaan uusia makuja, rauhoittumaan, kokemaan ja jakamaan erilaisia elämyksiä. Aivojen jumppaukseen ei tarvita loppujen lopuksi mitään ihmeellisiä keinoja tai kalliita harrastuksia. Mielikuvituksen käyttö on ilmaista. Se kukkii silloin, kun ihminen arjen rumban keskellä antaa sille tilaa lennellä. Joulunaika on monille kiireistä. Toivottavasti teillä, lukijat, on hetki aikaa inspiroitua, kukin omalla tavallaan.

 

* Riitta Hari. Aivojen vuosikymmeneltä mielen vuosituhannelle. Suomen Lääkärilehti 2009;64:2400-4

Kolumni on julkaistu Uniikki-lehdessä 4.2014.

Edelliset kolumnit