Selkä kuntoon pienillä teoilla

Selkäkivut vaivaavat huomattavan monia suomalaisia. Kipuun ei kuitenkaan pidä jäädä kiinni – normaalit selkävaivat pysyvät kurissa aktiivisen arjen avulla.

Jopa 80 prosenttia ihmisistä kärsii jossain elämänsä vaiheessa eriasteisista selkäkivuista. Suurin osa kivuista on onneksi ohimeneviä – mutta myös helposti uusiutuvia. Fysioterapeutti Anu Perälä oululaisesta liikunta- ja hyvinvointipalveluja tarjoavasta Haipakasta toteaakin, että mikäli selkävaivoille ei osaa tehdä mitään, on todennäköistä, että ne palaavat uudelleen.

Selkäkivut luokitellaan kolmiportaisesti. Vakavimpia selkäkipuja aiheuttavat kasvaimet ja muut välitöntä hoitoa vaativat löydökset. Toisen selkeän ryhmän muodostavat hermojuuriärsytyksestä johtuvat, alaraajoihin säteilevät selkäkivut. Ylivoimaisesti suurin luokka on määrittelemättömien selkävaivojen kirjo, johon voi lukea jopa 95 prosenttia kaikesta selkäkipuilusta. Tällaisiin kiputiloihin ei yleensä löydy yhtä selkeää syytä.

”Joskus epämääräisiä selkäkipuja tutkittaessa saattaa löytyä vaikkapa välilevyn pullistuma, joka on kuitenkin selkäkipuun nähden väärässä paikassa eikä siten selitä itse kipua”, Anu Perälä toteaa.

Yliopiston Apteekki Uniikki 4/2015<br /> Anu Perälä, fysioterapeutti Haipakka Oy<br /> Oulu 29.9.2015

”Istumatyö jäykistää lihaksia, joten niitä on muistettava vetreyttää”, Anu Perälä vinkkaa.

Kipu hallintaan liikkumalla

Nykyihmisten selät särkyvät ennen kaikkea liian vähäisen käyttämisen sekä epäergonomisten ja rasittavien työasentojen takia. Paljon autoilevia kiusaa selän alueelle kohdistuva tärinä, ja päivittäin tuntikausia istuvalla selän passivoituneet lihakset saattavat venähtää jo kassin nostamisesta.

Akuutiksi hoidoksi äkillisiin selkäkipuihin Anu Perälä kehottaa höllentämään tahtia. Parin päivän lepovaihe ei kuitenkaan tarkoita vuodelepoa. Riittää, että hidastaa hieman vauhtia ja välttää jatkuvaa istumista ja kipua aiheuttavia liikesuuntia.

”Selkäkipu piinaa yleensä parisen viikkoa. Kivun sallimissa rajoissa kannattaa silloinkin harrastaa kevyttä liikuntaa: rauhallinen kävely ja vesiliikunta ovat sopivia”, Anu vinkkaa.

Vaikka suurin osa selkäkivuista on normaalia oireilua, on selkävaivoja, joihin on suhtauduttava erityisen vakavasti. Huolestuttavaa on esimerkiksi, jos alaraajat ovat tunnottomat eivätkä lihakset toimi. Samoin yli kuusi viikkoa jatkunut kipu tai kipu, joka pahenee, ovat syitä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Irti kivun kierteestä

Äkillisiä selkäkipuja hoidetaan myös lääkkeillä. Asiakaspalvelupäällikkö Sanna Mykkänen Yliopiston Apteekista opastaa, että parasetamoli on hyvin siedetty lääkeaine, jolla on vähän haittavaikutuksia ja yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.

”Tulehduskipulääkkeet aiheuttavat helpommin ruoansulatusalueen ärsytystä, mutta jos kipu on nimenomaan tulehdusperäinen, sitä hoidetaan tulehduskipulääkkeellä.”

Myös Mykkänen on huomannut, että ennen kaikkea työikäiset, paljon istuvat ihmiset hakevat lääkitystä selkäkipuihin. Suun kautta otettavien lääkkeiden ohella hän suosittelee kipuihin paikallisesti käytettäviä tulehduskipuvoiteita ja lämpölaastaria, jotka tuovat hetkellistä helpotusta. Myös kylmähoito esimerkiksi apteekista saatavilla geelipusseilla toimii: kylmä hoitaa turvallisesti sekä kipua että tulehdusta.

Anu Perälä vertaa yleisluontoista selkäkipua kausiflunssaan – lähes jokainen kärsii siitä aika ajoin. Vaikka selkäkipujaksot ovat yleensä vaarattomia ja menevät itsestään ohi, niihin jäädään liian usein kiinni.

”Kipu invalidisoi hetken, mutta kivun myötä tullaan liiankin varovaisiksi. Kerran ilmennyt ja hoidettu välilevyn pullistuma ei välttämättä tarkoita, että se vaivaisi selkää hoidon jälkeen tai tulisi uudestaan. Sen sijaan, että odottaisi uutta kipukokemusta, kannattaa ryhtyä ennaltaehkäisemään sitä.”

Selkävoitto arjesta

Kun akuutti kipu on saatu kuriin, edetään selkävaivojen hoidossa psyykkisen ja fyysisen kokonaiskuvan ja elämäntapojen kartoittamiseen. Yksi suurimmista riskitekijöistä selänkin hyvinvoinnille on tupakointi, ja sen vähentäminen tai lopettaminen on tärkeä askel kohti parempaa vointia.

”Tupakointi heikentää kudosten hapensaantia ja vaikeuttaa hapen ja ravinteiden kulkua elimistössä. Se puolestaan altistaa vammoille. Toinen riskitekijä on ylipaino, joka kuormittaa niveliä”, Perälä toteaa.

Ohjenuoraksi kipeän selän kanssa kamppaileville Perälä suosittelee kohtuullista elopainoa, pitkäkestoista liikuntaa ja lihaskunnon aktiivista ylläpitämistä.

”Kun korsettilihakset ovat kunnossa, ryhti paranee luonnostaan. Istumatyö jäykistää lihaksia, joten niiden vetreyttäminen on välttämätöntä. Taukojen pitäminen, ergonomiset työasennot ja työasentojen vaihtelu ovat todella tärkeitä seikkoja.”

Psykososiaalinen jaksaminen liittyy myös moniin fyysisiin vaivoihin. Stressin välttäminen ja keinot purkaa ja hallita sitä ovat tärkeitä hyvän arjen kannalta. Perälä korostaa, että elämään olisi tärkeää saada tyytyväisyyttä lisääviä asioita. Työpaikoilla työhyvinvointiin, ilmapiiriin ja johtamiseen panostaminen on hyvin kauaskantoista – ihminen kun on osiensa summa.