Taklaa sepelvaltimotauti

Vaikka sepelvaltimotauti on vähentynyt hyvää vauhtia, se on edelleen maamme yleisin kuolinsyy. Tauti havaitaan entistä aiemmin ja hoidot kehittyvät, mutta mikään ei korvaa oikeita elintapoja.

Kun sydämen pinnalla kulkeviin valtimoihin kertynyt kolesteroli alkaa härskiintyä, suonen seinämän rasvapatti pullistua ja suoni mennä tukkoon, puhutaan sepelvaltimotaudista. Se, että olemme tälle taudille alttiita, kertoo siitä, että meillä on asiat hyvin. Korkea elintaso tukkii suonet.

”Geenien lisäksi hankitut ominaisuudet vaikuttavat: muun muassa korkea verenpaine ja kolesteroli, diabetes ja ylipaino”, kertoo kardiologi Olli-Pekka Piira Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

”Tauti yleistyy keski-iän jälkeen ja on yhä enemmän seitsenkymppisten sairaus. Mutta joillakin geneettinen taakka on niin suuri, että tauti puhkeaa jo nuoremmalla iällä.”

Kardiologi Olli-Pekka Piira painottaa elintapojen merkitystä sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa.

Kardiologi Olli-Pekka Piira painottaa elintapojen merkitystä sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa.

Huomaa oireet ajoissa

Sepelvaltimotaudin tyyppioire on rintakipu, angina pectoris. Se iskee yleensä keskelle rintaa ja voi levitä käsiin, leukaan tai selkään. Oire tulee tavallisesti ponnistellessa, ja kun rehkimisen lopettaa, myös kipu helpottaa. Jos työskentelyä jatkaa, kipu tulee uudelleen.

”Joskus tauti on haastava löytää, sillä se voi naamioitua esimerkiksi vatsakivuiksi. Ja naisilla se saattaa sekoittua vaihdevuosioireisiin, vaikkapa erilaisiin sydämentykytyksiin”, Piira selittää.

Toisinaan puhutaan oireettomasta sepelvaltimotaudista, jolloin sydäninfarkti olisi ensimmäinen merkki. Piiran mukaan on vähän kyseenalaista, onko tauti lopulta ollut aivan oireeton.

”Ainakin se on harvinaista. Jälkikäteen huomataan, että kyllä niitä merkkejä on ollut jo aiemmin. Niitä ei ehkä vain ole tullut ajatelleeksi.”

Rintakipu ei ole aina sepelvaltimotaudin merkki. Jos kipu on niin lievää, että liikuntaa pystyy jatkamaan, se todennäköisesti johtuu jostakin muusta tekijästä. Ja jos kipu ei hellitä rasituksen loputtua, vaan jatkuu pitkään tai esiintyy vain pienellä alueella, voi epäillä jotain muuta kuin sepelvaltimotautia.

Lääkkeet muistettava ottaa

Diagnoosi varmistetaan huolellisella esitutkimuksella. Tarvittaessa edetään sydänfilmiin, veri- ja rasituskokeisiin, lääkityskokeiluihin ja varjoainekuvaukseen.

Oireita ja taudin etenemistä ruvetaan taklaamaan monipuolisella lääkityksellä. Nitroja, beetasalpaajaa, asetyylisalisyylihappoa, statiineja, verenpainelääkkeitä ja tarvittaessa rytmihäiriölääkitys.

Piiran mukaan suurin osa potilaista käyttää kolmea tai neljää lääkettä. Jos sepelvaltimotaudin ohella on diabetes – niin kuin jo melkein puolella on – lääkemäärä kasvaa. Yksilöllisesti räätälöity lääkitys puree yleensä hyvin, mutta liian usein se mennään lopettamaan omin päin.

”Joka toinen syö lääkkeensä vähän miten sattuu. Kun olo alkaa helpottaa, lääkkeet unohtuvat. Jossain vaiheessa lääkitystä voi ehkä vähentää, mutta ei siitä eroon pääse. Tauti on ja pysyy.”

sairaudet_0114_2

Omahoito ensiarvoisen tärkeää

Jos pelkkä lääkitys ei riitä, tarvitaan kajoavaa hoitoa. Se tarkoittaa useimmiten pallolaajennusta, mutta joskus myös ohitusleikkausta.

”Melkein kaikki tukokset aukeavat pallolaajennuksella, hoito on kehittynyt niin paljon. Ja ovathan sydämet nykyään paremmassa kunnossakin. Ihan sellaisia loppuun palaneita enää harvemmin näkee”, Piira kehuu.

Joka viides infarktipotilas saa kuitenkin uuden kohtauksen. Niiden estämisessä oma toiminta on korvaamatonta.

”Kuntoutuksen nopeasta aloittamisesta on saatu hyviä tuloksia. Sydänkohtauksenkin jälkeen voi päästä kotiin jo seuraavina päivinä. Silloin potilaan koulutus ja itsehoito ovat erittäin tärkeitä.”

Itsehoito tarkoittaa liikuntaa, terveellistä ruokavaliota, tupakoimattomuutta ja vähäistä alkoholinkäyttöä. Vaikka keinot ovat arkisen helppoja, niiden tehoa ei kannata väheksyä. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että jopa 80 prosenttia sepelvaltimotaudista olisi ehkäistävissä terveellisillä elintavoilla.

”Oikeat elintavat ovat todella tehokkaita. Esimerkiksi liikunta voi vastata yhtä pallolaajennusta”, Piira muistuttaa. •