Sopii kuin nenä päähän

Nenästä ei kannata vetää, mutta keskellä kasvoja sijaitsevaa uloketta on syytä arvostaa. Nenä auttaa meitä hengityksessä ja haistamisessa.

Nokkaa pidemmälle

Nenä ja suu sopivat yhteen. Molemmat toimivat ilman sisään- ja ulostuloväylinä, kun ihminen hengittää. Nenän kautta ilma pääsee eteenpäin, sillä hengitystie johtaa nenäonteloon ja muualle hengityselimistöön.

Sieraimilla ja nenäkarvoilla on merkitys: ne suodattavat hengitysilmasta epäpuhtauksia. Nenän tehtävänä on myös lämmittää ja kosteuttaa hengitysilmaa, ennen kuin se kulkeutuu keuhkoihin.

Kaikilla selkärankaisilla on nenä. Ihmisen nenä on yksilöllinen ja jopa persoonallinen, ja se voi kantaa myös geeniperimää. Silloin oma nenä näyttää samalta kuin lähisukulaisen klyyvari.

Ihana tuoksu, kaamea haju

Hajua aistivat solut sijaitsevat nenäontelon yläosassa. Solujen pinnalla on eri hajuja varten omat reseptorinsa, jotka lähettävät haistettaessa signaalin aivojen hajukeskukseen. Ihminen kykenee haistamaan jopa 10 000 erilaista molekyyliä, mutta eläinten hajuaisti on vielä tehokkaampi.

Hajuilla ja tuoksuilla on yhteys muistiin. Hajuaistimuksen perusteella mieleen voi tulla joko tärkeä tai vähemmän miellyttävä kokemus menneisyydestä. Rakkaan ihmisen tuoksun muistaa ja tunnistaa ikuisesti.

Kun ruoantuoksu saa kiitämään pöydän ääreen, niin nuhaisena aterioidessamme herkkuruokakaan ei maistu miltään. Hajuaisti häiriintyy nuhassa. Turvonneet limakalvot ja erittyvä lima estävät aromien eli hajumolekyylien pääsyn nenäonteloon.

Hajuaisti voi kadota tilapäisesti muutoinkin kuin flunssassa ja joskus jopa kokonaan. Jotkut sairaudet tai lääkitys saattavat vaikuttaa hajuaistiin.

Ärsyttää!

Uloke on ärsykkeille altis, sillä se on ensimmäisenä vastaanottamassa ilmassa leijuvia hiukkasia ja mikrobeja. Vuotava ja tukkoinen nenä vaikuttaa ihmisen koko olotilaan.

Flunssasta johtuvaa tukkoisuutta voi lievittää tilapäisesti limakalvoja supistavalla valmisteella. Pitkäaikaisesta valmisteen käytöstä nenä ei tykkää vaan menee enemmän tukkoon. Koska virukset pesivät eritoten nenän limakalvolla, sitä ei ole syytä turhaan sormeilla ja siirtää näin viruksia käsien kautta tartuttamaan muita.

Pärskiminen ja tukkoinen nenä voi johtua myös allergisesta nuhasta. Jos syynä on siitepöly, allergialääkkeet lieventävät oireita. Nuha voi johtua myös ammatista, jolloin esimerkiksi leipurin tai kampaajan pitää vaihtaa alaa.

Lämmitys, ilmastointi tai pakkanen voivat kuivattaa nenän limakalvoa. Kosteuttavat nenäsumutteet ja -tipat auttavat kuivuuteen. Pitkänokkaisen sarvikuonokannun avulla omaakin nokkaa voi huuhdella suolavedellä ja helpottaa oloa.

Niistäminen, aivastus ja nenän kaivaminen voivat aiheuttaa nenäverenvuotoa. Myös nenän kuivuus tai flunssa saattavat heikentää limakalvoa. Lisäksi syynä voi olla lääkitys: varfariini ja joskus tulehduskipulääkkeet aiheuttavat verenvuotoa. Ensiapuna on nenän niistäminen tyhjäksi ja sieraimen puristaminen vartin ajan. Jos vuoto ei tyrehdy, on mentävä heti lääkäriin.